Silmätutkimukset

Silmälääkärimme vastaanotolla näkösi ja silmien terveys tutkitaan aina huolellisesti. Käytössämme on kattavasti alan nykyaikaisimmat tutkimuslaitteistot, joiden avulla voidaan tehdä juuri tilanteeseesi sopivat tutkimukset. Näitä voivat olla esimerkiksi näkökenttätutkimus, aberrometria, sarveiskalvon tomografiatutkimus tai OCT-kuvaus. Tutkimuksilla selvitetään näköön vaikuttavat muutokset, oireiden taustat tai tarkennetaan diagnoosia ennen hoitopäätöksiä.

Valokerroskuvaus on nopea, vaivaton sekä kivuton tutkimus. Laajentavia silmätippoja ei useinkaan tarvita. Tutkimus käyttää hyödykseen infrapunavaloa ja sen tarjoamasta informaatiosta rakentuvat tarkat valokerroskuvat toivotuista silmän rakenteista. OCT-tutkimuksella saadaan kuvattua tarkasti silmän eri rakenteiden kerroksia, esimerkiksi sarveiskalvoa, silmänpohjaa eli verkkokalvoa ja suonikalvoa.

Valokerroskuvauksen mahdollistamien kudosten poikkileikkauskuvien näkeminen auttaa arvioimaan mahdollisten muutosten sijaintia ja tarkentaa diagnostiikkaa oleellisesti verrattuna tavalliseen mikroskooppitutkimukseen tai silmänpohjakuvaan. Valokerroskuvaus on nykypäiväinen ja tärkeä osa diagnostiikkaa ja seurantaa monissa eri silmäsairauksissa. Tällaisia sairauksia ovat esimerkiksi tarkannäön alueen ikärappeuma, sokeritaudin aiheuttama silmäsairaus, silmänpainetauti.

Näkökenttätutkimuksen tarkoituksena on tutkia näkökyvyn laatua kattavammin kuin vain tarkan näön kohdalta, määrittäen näkökyvyn herkkyyttä eri kohdissa silmänpohjaa. Tutkimuksen tavoitteena on löytää mahdollisia eri silmäsairauksille tyypillisiä näkökenttäpuutoksia, joita henkilö ei yleensä itse havaitse. Tutkimus on kivuton ja nopea, kestoltaan noin 10-15 minuuttia.

Näkökenttätutkimus voidaan tehdä usealla eri tutkimusmenetelmällä. Tutkittavalle voidaan näyttää tutkimuslaitteessa valopisteitä, joiden paikka vaihtelee ja valokohdan voimakkuutta voidaan muuttaa automaattisesti kirkkaammaksi tai himmeämmäksi. Näin saadaan tieto kunkin näkökenttäkohdan herkkyydestä esille. Tällä tavalla voidaan saada pienemmätkin muutokset varhaisessa vaiheessa esille, esimerkiksi silmänpainetautipotilailla. Tutkimusohjelmia, joissa valopisteiden sijainnit ovat toisiinsa nähden erilaiset, on useita erilaisia eri tutkimustilanteiden tarpeisiin.

Näkökenttätutkimuksessa voidaan myös tuoda liikkuva valopiste näkökentän ulkopuolelta näkökentän keskustaa kohden. Tutkittava ilmoittaa nappia painamalla havaitessaan ilmestyneen valon. Myös tässä tutkimuksessa valon kirkkaus, koko, tulosuunta sekä nopeus vaihtelevat. Erityisesti neurologisten sairauksien vaikutusta näkökykyyn selvitettäessä tai tällaisia epäiltäessä tehdään liikkuvaan valopisteeseen perustuva näkökenttätutkimus.

Tomografiatutkimuksessa tutkitaan silmän etupinnan kirkkaan rakenteen, sarveiskalvon, rakennetta sekä sen valontaittovoimaa. Tutkimusta käytetään epäiltäessä sarveiskalvon sairauksia sekä aina silmien taittovirheleikkauksia suunniteltaessa. Tutkimus on kivuton ja nopea. Valokerroskuvaustekniikan parannuttua ollaan sarveiskalvokuvantamisenkin osalta siirtymässä tomografian sijaan valokerroskuvausteknologialla tehtävään sarveiskalvon kuvantamiseen.

Aberrometrilla tutkitaan silmän optista järjestelmää sekä sen optisia poikkeamia kokonaisuutena. Tutkimuksella saadaan tarkempi kuva silmän optisen järjestelmän laadusta. Kuvaus käyttää valoa ja sen heijastumien poikkeamista muodostetaan kuva optisesta järjestelmästä. Tutkimus on nopea ja kivuton. Tutkimusta käytetään antamaan tarkempaa tietoa silmän optiikasta taittovirheen lisäksi erityisesti taittovirheleikkausta suunniteltaessa eri laserointivaihtoehtojen tarpeen määrittelyssä.

Näkökykyyn vaikuttaa optisen järjestelmän tarjoaman näöntarkkuuden lisäksi myös kuvan laadulliset ominaisuudet. Näitä näkökyvyn laadullisia elementtejä kyetään vain harvoissa paikoissa tutkimaan. Tutkimusta käytetään antamaan tarkempaa tietoa silmän optiikasta taittovirheen lisäksi esimerkiksi taittovirheleikkausta suunniteltaessa. Toisaalta asiakkaan kokiessa poikkeavia kuvan vääristymiä tai heijastumia normaaleista tavanomaisista silmälöydöksistä huolimatta, tutkimuksella saavutetaan objektiivinen kuva potilaan näkemästä sekä hoidot voidaan kohdentaa oikein. Tutkimus antaa myös aiempaa tarkempaa tietoa alkavan harmaakaihin ja kuivasilmäisyyden vaikutuksesta asiakkaan näkökykyyn.

Kontrastiherkkyydellä tarkoitetaan silmän kykyä erottaa eri sävyjä. Kontrastiherkkyys vaikuttaa erityisesti hämäränäkemiseen, jolloin hahmotettavien sävyjen erot ovat pienemmät kuin kirkkaassa ympäristössä. Tietyt silmäsairaudet alentavat kontrastiherkkyyttä, ja taittovirhekirurgiaakin suunniteltaessa on syytä tietää asiakkaan kontrastiherkkyys. Taittovirhekirurgia voi alentaa kontrastiherkkyyttä ja sen tietäminen leikkausta edeltävästi auttaa lääkäriä suunnittelemaan leikkauksen siten, että hämäränäköongelmilta vältyttäisiin.